Maailmani valo lisääntyi
”Valo on lisääntynyt elämässäni, se tulvi vauvan tuoksuna sieraimiini, silkki-ihona sormieni alle ja pienen ihmisen viattomuutena sydämeeni.” Keskiviikkona syntyi toinen lapsenlapseni tähän maailmaan. Olo on ollut tänään niin pakahtunut. Pakahtunut rakkaudesta, onnesta ja ylpeydestä. ”Lapsen valo loistaa niin kirkkaasti”, olen usein sanonut, mutta aina en ole ymmärtänyt kuinka parantava tuo valo voikaan olla. Miten kauniilta voikaan näyttää vaatimattominkin kukka, kun se vilpittömistä käsistä annetaan. Uupumus aiheutti minulle kaikenlaisia herkkyyksiä, mutta ihan alkuun sosiaaliset tilanteet ja äänet uuvuttivat eniten. Omalle perheelle ei onneksi tarvinnut selittää, miksi painuin pehkuihin kesken yhdessä olon. Vaikka kohtaamiset olivat ihania ja ihmiset rakkaita jo pelkät äänet saattoivat olla liikaa. Oli yksi, jonka valo ylettyi mummun herkän kuoren läpi, sydämeen asti. Oli ihan uskomatonta, miten kahdenkeskeiset hetket lapsenlapsen kanssa antoivat voimaa. Hänelle,...